skip to main |
skip to sidebar
Punainen pesukone, valkoinen vaate
Vanhan ystäväni Janne Rahkilan kehotuksesta ryhdyn pitämään pyykkiblogia. Kirjaan tänne kokemuksiani ja ajatuksiani pyykinpesusta ja kaikesta mikä siihen liittyy tai ei liity.
Tänään herättyäni päiväunilta tuli mieleeni, että olisi syytä pestä pyykkiä: puhtaita alushousuja ei enää ole, ja sukkiakin vain parittomia. Onnekseni pyykkitupa oli vapaa. Minulla ei ole omaa pesukonetta; jotta sellaisen voisi sijoittaa kylpyhuoneeseen, pitäisi poistaa kylpyamme, mitä en mielelläni tekisi.
Taloyhtiön pyykkituvalla sen sijaan on jyhkeä Pekomatic 10 -mallinen pesukone (kuva). Sinne mahtuu kerralla paljon pyykkiä.
Tavanomaista jännittävämmän tämänpäiväisestä pyykinpesusta teki se, että mukana oli tavanomaisen pyykin – sukkien, kalsarien, paitojen – lisäksi valkoinen takki, jonka olen kauan sitten ostanut UFF:n kirpputorilta kymmenellä markalla. Se on vuosien saatossa likaantunut aika pahasti, mutta en ole uskaltanut pestä sitä, kun olen pelännyt sen värjäytyvän tai menevän muuten pilalle. Nyt päätin kohdata pelkoni ja ottaa riskin.
Pohdimme Jannen kanssa puhelimessa, pitäisikö pyykit pestä neljänkymmenen vai kuudenkymmenen asteen lämmössä. Jannekin oli pessyt tänään pyykkiä, neljässäkympissä. Minä pesen yleensä kuudessakympissä. Niin tein tänäänkin, vaikka hetken harkitsin neljääkymppiä, Janne kun puhui siitä positiiviseen sävyyn. Muistelen jostakin lukeneeni, että korkeammassa lämpötilassa vaatteet eivät värjäydy niin helposti. En tiedä pitääkö se paikkansa.
Pesuaineena on Rainbow Sensitive Color Pyykinpesujauhetiiviste (kuva). En ole merkkiuskollinen, mutta pyrin valitsemaan aina pesuaineen, jossa on joutsenmerkki. Olen tosin harkinnut siirtymistä johonkin herkkäihoisille tarkoitettuun pesuaineeseen, koska minua on viime aikoina vaivannut ärsyttävä ihottuma, ja pidän sen yhtenä mahdollisena aiheuttajana jotakin pyykinpesuaineen kemikaalia. Lähi-Alepassa ei kuitenkaan ole kovin hyvä valikoima, ja usein pyykkipulveri pitää saada nopeasti – kun pyykille ruvetessa huomaa pulverin olevan loppu – ja silloin on tyydyttävä siihen mitä on tarjolla.
* * *
Nyt pyykki on pesty, ja valkoisen takin osalta on todettava, että tulos on hienoinen pettymys – värjäytymistä ei tapahtunut, mutta takki ei myöskään tullut puhtaaksi (kuva). Tarvittaisiin ilmeisesti voimakkaampia aineita. Takissa on kuitenkin myös ruskeita osia, enkä siksi uskalla turvautua valkaisuaineisiin. Asia on ratkaistava jotenkin muuten.
Kiinnostavaa, Simo!
7 kommenttia:
Hienoa Simo! On kunnioitettavaa, että nuori mies tosiaankin seisoo sanojensa takana, ottaa vastuun tekemisistään ja tarttuu härkää sarvista (ja voisiko tässä tilanteessa jopa hieman humoristisestikin puhua "julkisesti likapyykkinsä pesemisestä". Luultavasti ei)
Kaiken kaikkiaan häikäisevä aloitus valkoisen takin kestonuhjuisuuden poistamisen epäonnistumisesta huolimatta.
Toivottavasti saamme kuulla vastaisuudessakin riipaisevan koskettavia arkipäivän kertomuksia vaatteiden pesemisestä unohtamatta myöskään, puhtaan valkoisen kauluspaidan tapaan, loistavista aforistisista mietteistä (Ehkäpä tässä olisi jo tarpeeksi syytä "pyykkitupa filosofia" -termin lanseeraamiseen. Luultavasti kuitenkaan ei).
Pysyköön ajatuksesi vastakin ulkonakuivatun pyykin raikkaina.
(Niin, ja jos saan tiedustella: Millä linkoamisnopeudella yleensä vaatteesi pyöräytät? Toivoisin myös katsausta pyykin kuivattamisen käytäntöön ja teoriaan.) Kiitos.
Kiitos rohkaisevasta palautteesta, Janne! Kuivattamiseen ja linkoamiseen ehdin varmasti palata ajan kanssa myöhemmin, vastahan tässä on aloitettu... Pysy kanavalla!
jännä juttu että olet pessyt ilmeisesti useinkin aikaisemmin kuudessakympissä. jännä siinä mielessä, että olen toimin talouden pyykkäysvastaavana, ongelmineni, mutta tämän muistan: monet kamat kutistuvat/menevät suraksi liian kovassa (vrt.60c) asteessa.
tämä yhdessä kaiken muun hämmentyneisyyden, mikä liittyy mm. väri/valkopyykin ja lukuisten eri materiaalivaihtoehtojen valikoimaan, tuo tavallaan ikävänkin lisänsä touhuun.
Olen kuullut väitteen että pyykinlajittelu ja oikean ohjelman ja pesuaineen valitseminen ei ole ylivoimaista. Onkin sekä hauskaa että mielenkiintoista blogin edetessä seurata kuinka toimit kohdatessasi tulevat haasteet.
onnea!
Mukavaa että olet perehtynyt pyykinpesuun. Omat pyykkini pesee tällä hetkellä oma vuokraemäntäni avuliaisuuttaan kiireitteni keskellä ja pyykinpesujärjestelmän puuttuessa. Siinä muassa tulee hieman kummallisia tilanteita, kuten sinä päivänä kun vuokraemäntäni 66v. oli sännännyt esittelemään miehellensä varmaankin maailman pienintä vaatekappaletta, stringejäni. Yhdessä olivät kummastelleet. Kertoipa tämän minulle hieman hämmästellen sitä ompelutyön määrää, minkä noin pienet housut vaativat. Siellä ne sitten iloisesti liehuivat pyykkinarulla kevättuulessa Urjalan Tursan kylällä. Pulsaattori on siis hankinnan alla, pitääköhän siihen laittaa 40 vai 60 asteiseksi keitettyä vettä?
Hienoa että tämä blogi herättää heti alkuun näin paljon vastakaikua! Ja minähän en suinkaan ole perehtynyt pyykinpesuun - päinvastoin se on aihe, joka ei oikeastaan kiinnosta minua yhtään. Tästä on hyvä jatkaa!
Auts! Tutkija Rahkilan "likapyykin peseminen" -metafora on ehkä paras ja ontuvin ikinä! Miä tykkään!
Mut joo, tää on vittu paras blogi ikinä!
Sehän riippuu pesu merkkinöistä minkä asteista vettä käyttää! Itse miehenä kun tykkään pestä kaikki pyykit vanhan aikaiseella pulsaattoripesukoneella! Lakanoissa ja pyykeissä olen käyttänyt sellaista 90 asteista vettä muissa noin 60 asteisia!Pidän pyykin pesusta paljon pulsaattoripesukoneella! Kyllä tälläkin puhdasta tulee
Kyllä pyykinpesukin mielestäni myös mies hoitaa!
Lähetä kommentti